”On mahtava voima, tottelevainen, nopea, helposti hoideltava, joka sopeutuu nopeasti kaikkiin käytäntöihin ja on valtiaana aluksessani. Kaikki tapahtuu sen toiminnalla. Se valaisee täällä, se lämmittää, se on koneitteni sieluna. Se voima on sähkö”. Näin kapteeni Nemo selittää Aronnaxille vuonna 1869 ilmestyneessä Jules Vernen kirjassa Merten alitse (1968 käännös). Myös tämän kirjoituksen otsikko on itse asiassa lainattu sen 12. luvun alusta. Edellä mainittua lukiessa on hyvä muistaa, että tämä oli vasta visio. Vuonna 1869 sähkön tuotanto oli pienimuotoista, ensimmäiset sähkömoottorit pienitehoisia, standardeja ei ollut ja Edisonin ensimmäinen hehkulamppukin esiteltiin vasta 10 vuotta myöhemmin. Tämä huikea tieteiskirjallisuuden merkkiteos todistaa käytännössä Walt Disneyn lausuman: ”Jos voit kuvitella sen, voit myös tehdä sen”. Ja meillä on ollut huikea mielikuvitus sekä sinnikkyyttä toteuttaa visiomme. Vaclav Smil toteaakin kirjassaan Energia ja sivilisaatio historia, että ”sähkön tuotanto, siirto ja muuntaminen lämmöksi, valoksi, liikkeeksi ja kemialliseksi potentiaaliksi oli energiainnovaationakin ennen näkemätön saavutus”.

Nyt tavoitellaan seuraavaa ennen näkemätöntä energiainnovaatiota, kun työskennellään intensiivisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvalla energialla. Eikä siinä kaikki. Yhdistyneet Kansakunnat määrittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG) äärimmäisen köyhyyden lopettamiseksi, eriarvoisuuden torjumiseksi, planeetan suojelemiseksi ja vaurauden takaamiseksi kaikille vuoteen 2030 mennessä. Sähkö on jo pitkään edistänyt kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista. Se on siis sekä teknologisten, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisujen ytimessä. Eipä ihme, että nykyisessä hallitusohjelmassa sähkö mainitaan positiivisena mahdollisuutena ja kehityskohteena yli 100 kertaa.

Sähkön viimeaikaisten huippuhintojen taustalla on se, että jakeluverkon, sähkökeskusten ja älykkäiden sähkölaitteiden ohjausmahdollisuuksien kehitys ei ole pysynyt uusiutuvan energian tuotannon kehitysvauhdissa. Sähkön kulutuksen ohjausmahdollisuuksien kehittäminen on oleellisen tärkeä osa energiamurrosta. Se edellyttää tutkimusta, kuten lokakuussa käynnistynyt Flaire-hanke, joka tutkii sähkön kulutusjoustoon perustuvia ratkaisuja kunnissa ja kotitalouksissa, ja edistää niiden käyttöönottoa yhdessä keskeisten energia-alan toimijoiden kanssa. Tutkimusten tulosten hyödyntäminen puolestaan edellyttää teknisiä ratkaisuja ohjausten toteuttamiseen. Messujen laaja tuote- ja järjestelmätarjonta esittelee sähköalan uusimmat ratkaisut, myös ohjausratkaisut.

Nyt viitoitetaan uusiutuvan energian tulevaisuutta standardien avulla. Sähköajoneuvojen latausjärjestelmää koskevia kokonaan uusia standardeja on valmistella saman verran kuin niitä on tähän mennessä julkaistu. Jos työsi liittyy näihin aiheisiin, on standardoinnin seuraaminen liiketoiminnan avainkysymys ja niihin vaikuttaminen liiketoimintamahdollisuus. Ei ole siis sattuma, että sähkömessujen ajankohtaiseen seminaariohjelmaan sisältyvät myös sähköajoineuvojen latauksen, aurinkosähkön ja kyberturvallisuuden standardit. Teknologiateollisuuden Milka Kortet toi Visioseminaarissa 2023 esiin työvoiman saatavuuteen liittyvän tärkeän näkökulman: osaaminen on nähtävä strategisena asiana ja se on enemmän kuin tutkintoja. Messujen seminaarit auttavat kartuttamaan osaamista ja messut ovat myös erinomainen paikka löytää osaajia. Messuilla järjestetään jälleen myös perinteinen sähköalan opiskelijoiden opintopolku – vinkkinä niille, jotka ovat etsimässä uusia osaajia.

Määrittelen tässä nyt Jyväskylän messujen yhtälön: kun tuotteet, asiantuntemus ja palvelut kohtaavat helposti saavutettavassa paikassa asiakkaat, tarpeet ja sidosryhmät, syntyy ratkaisuja, liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia verkostoja. Tämä yhtälö on toiminut erinomaisesti jo yli 40 vuotta. Toivotan Sähkömessujen neuvottelukunnan puolesta Teidät kaikki jälleen tervetulleiksi messuille!

Helsingissä 8.1.2024

Markku Varsila

Sähkömessujen neuvottelukunnan puheenjohtaja