Kirjoittaja:
Kasperi Sokka
Suomen Puuteollisuusinsinöörien yhdistys ry:n puheenjohtaja

Puutuoteteollisuus on merkittävä osa Suomen taloutta. Vuonna 2021 ala työllisti suoraan noin 28 000 henkilöä, eli noin 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä (Puutuoteteollisuus ry, 2023). Vuonna 2021 puutuoteteollisuuden viennin arvo oli noin 3,9 miljardia euroa. Sahatavaran tuotanto oli 11,9 miljoonaa kuutiometriä, josta vientiin meni 8,7 miljoonaa kuutiometriä (Metsäkeskus, 2022). Tilanne ei loppuvuodesta 2024 nousukautta odotellessa ole yhtä hyvä.

Vuonna 2015 arvioitiin, että metsäteollisuuden rakennemuutos ja kuiduttavan teollisuuden kasvusuunnitelmat edellyttänevät myös arvokkaan tukkipuun käytön merkittävää lisäämistä. Raaka-ainepohjan määrällisen ja laadullisen muutoksen ajateltiin avaavan tukkia jalostavalle puutuoteteollisuudelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia, mutta toisaalta luovan myös kasvutarpeita sekä painetta arvoketjun ja tuotevalikoiman kehittämiseen (Puutuoteteollisuus ry, 2015).

Puutuoteteollisuuden jalostusarvo on laskenut 2000-luvulla, ja ala on keskittynyt enemmän ja enemmän tehokkuuden parantamiseen. Jos oletetaan yritysjohdon keskeisen tehtävän (puutuotealan tulevaisuudessa) olevan uuden arvon luominen, kertovatko nykyinen tuottavuuskehitys ja yritysten kasvuhaluttomuus kroonisten ongelmien olemassaolosta?

Emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan talouden arvo ei kasva, jos tehdään samaa vanhaa, vaan on kehitettävä uusia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat markkinoiden tyydyttämättömiin tarpeisiin (Pohjola, SK 16/24). Tämä ajattelutapa haastaa yritysjohdon tavoittelemaan kasvua uusilla markkinoilla ja radikaaleilla innovaatioilla.

Vain 6 % suomalaisista pk-yrityksistä pyrkii kasvamaan, ja suuryrityksetkin kamppailevat luovuuden ja innovaation kehittämisessä. Vaikka yli 60 % yrityksistä raportoi kehittävänsä toimintaansa, nämä ponnistelut keskittyvät usein marginaaliseen hienosäätöön sen sijaan, että luotaisiin merkittävästi uusia tuotteita tai palveluita (ETLA, 2024). Vanhojen menestyskaavojen toistaminen jättää uudet bisnesideat usein huomiotta.

Ovatko johtajat ja omistajat riittävän rohkeita ja visionäärisiä? Toimittaja Teemu Luukka nosti esiin, että suomalaiset yritysjohtajat eivät uskalla investoida uusiin tuotteisiin ja kotimaiseen kasvuun (HS, 11.3.2024). Olisiko rohkeus innovaatioihin avainasemassa alan kilpailukyvyn nostamisessa?

Teemu toteaa Suomen keskeisen ongelman olevan, ettei talous ole kasvanut 15 vuoteen ja tämän näkyvän ihmisten arjessa valtion velkaantumisena, etujen ja julkisten palvelujen leikkauksina, heikkoina palkankorotuksina ja lakkoina. Ay-liike on suostunut kilpailijamaita keskimäärin alhaisempiin palkankorotuksiin ja kustannuskilpailukykykeskustelu hiipui, mutta tuottavuus ei ole noussut ja suomaisyritykset ovat jakaneet osinkoa maailman mitassa runsaasti (HS, 11.3.2024).

Kasvu edellyttää kykyä ajatella uudella tavalla ja tunnistaa markkinoiden tyydyttämättömät tarpeet. Tämä vaatii sekä strategista näkemystä että riskinottokykyä. Sen sijaan että yritykset kilpailisivat vanhoilla markkinoilla, tulisiko niiden pyrkiä kehittämään täysin uusia tuotteita ja palveluita?

Artikkelissa ”Tarvitsemme rohkeita yritysjohtajia” Jari A. T. Laine ja Markku Vierula (SK, 46/24) korostavat, että uusien tuotteiden ja palveluiden luominen on keskeistä taloudellisen kasvun ja kehityksen kannalta. Heidänkin mukaansa yritysten kasvuhalukkuus on vähäistä hidastaen talouden elpymistä. Kirjoittajat peräänkuuluttavat rohkeita yritysjohtajia, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja panostaa innovaatioihin, jotta Suomi voisi saavuttaa kestävää talouskasvua.

 

Lähteet:

ETLA, 2024. Pk-yritysten kasvuhalut ja innovaatiotuen tarve. Saatavilla: https://etla.fi. Viitattu 19.11.2024.

Laine, J. A. T. & Vierula, M. 2024. Tarvitsemme rohkeita yritysjohtajia. Suomen Kuvalehti 46/24.

Luukka, T. 2024. Missä vika? Johtajien rohkeuden puute Suomen tuottavuuden haasteena. Helsingin Sanomat, 11.3.2024.

Metsäkeskus. 2022. Tulevaisuuskatsaus: saha- ja puutuoteala. Saatavilla: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tulevaisuuskatsaus-saha-ja-puutuoteala.pdf. Viitattu 19.11.2024.

Pohjola, M. 2024. Talouden arvo ei kasva vanhalla tekemisellä. Suomen Kuvalehti 16/24.

Puutuoteteollisuus ry. 2015. Puutuoteteollisuuden tutkimuksen painopisteet 2015–2025. Saatavilla: https://puutuoteteollisuus.fi/images/pdf/Puutuoteteollisuus%20Agenda2025%20Final.pdf. Viitattu 19.11.2024.

Puutuoteteollisuus ry. 2023. Puutuoteteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet. Saatavilla: https://puutuoteteollisuus.fi/ajankohtaista/tiedotteet/puutuoteteollisuuden-hallitusohjelmatavoitteet-puutuoteteollisuuden-uutiskirje-32023. Viitattu 19.11.2024.