Kirjoittaja: Jarno Limnéll

Meidän jokaisen vastuu digiturvallisuudessa

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin perään kysytään nyt kansainvälisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Monessa länsimaisessa valtiossa pohditaan parhaillaan koko yhteiskunnan turvaamisen vahvistamista, eli suomalaisittain kokonaisturvallisuutta, jossa koko yhteiskunta ja kaikki sen toimijat saadaan mukaan turvallisuuden tuottamiseen. Digitaalinen turvallisuus on malliesimerkki kokonaisturvallisuudesta – jokainen on saatava turvallisuuden tuottamiseen mukaan ja tärkein tekijä on jokainen suomalainen.

Suomessa julkaistiin tammikuun puolivälissä päivitetty, järjestyksessään viides, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Siinä linjataan kokonaisturvallisuutemme periaatteet. Päivittäminen oli tarpeen, sillä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Suomesta on tullut Naton jäsen, Euroopan unioni vahvistaa turvallisuusulottuvuuttaan ja hybridivaikuttaminen luo arvaamattomuutta muun muassa itärajalla ja Itämerellä.

Tuoreessa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on paljon pysyvää, mutta myös uusia painotuksia. Kansallisen omavaraisuuden ja kansallisen tekemisen ohella kansainvälisyys näkyy nyt aiempaa enemmän. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi strategiassa käsitellään häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Päämääränä on minimoida toteutuneiden uhkien vaikutuksia, edistää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista ja antaa perusteita varautumiselle.

Strategian tärkein viesti on mielestäni meitä jokaista koskeva – jokainen suomalainen on tärkeä turvallisuuden tekijä. Turvallisuus on meille jokaiselle perustuslaillinen oikeus, mutta myös velvollisuus toimia kykyjensä mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteiskuntaa. Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat kokonaisturvallisuuden perustan. Yksilön toiminta – arjet teot niin fyysisessä kuin digitaalisessa maailmassa – korostuvat yhteisessä turvallisuudessamme.

Viesti on tärkeä tähän ajan hetkeen, jolloin turvallisuuden (tai usein paremminkin turvattomuuden) asiat ovat vahvasti läsnä. En ainakaan itse muista, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi näin paljon puhuttu turvallisuudesta ja varautumisesta kuin viime vuonna tehtiin. Luultavasti tänä vuonna puhutaan vielä enemmän, merkit ovat sellaiset.

Esimerkiksi turvallisuuden tunne on asia, mihin jokainen voi vaikuttaa. Tutkimuksien mukaan turvallisuuden tunteeseemme vaikuttaa kaikkein eniten oma lähipiiri, eli turvallisuuden tunne syntyy lähellä. Kotona, kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa. Voimme jokainen vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista tunnetta ympärillemme arkipäivässä luomme. Turvallisuuden perusta on toisiamme kunnioittava ja ystävälliset käytöstavat – niin fyysisessä maailmassa kuin digitaalisessa toimintaympäristössä.

Yksilö huolehtii kotivarasta, fyysisestä kunnostaan, harkitsee mitä uskoo erilaista tietoa nähdessään, mitä asioita jakaa ja klikkaa verkossa sekä huolehtii naapuristaan. Yhä tärkeämmäksi muodostuvan informaatioturvallisuuden etulinja kulkee meidän jokaisen korvien välissä ja edellyttää meiltä valmiuksia tunnistaa väärää ja valheellista tietoa.

Turvallisuus – digitaalinen turvallisuus sen erottamattomana osana – on siis vastuullista asennetta, ja sitä tämä aika tarvitsee. Meiltä jokaiselta.

Jarno Limnell
Kansanedustaja, Kyberturvallisuuden dosentti